Äiti, minä ja koirat lähdimme matkaan AIKAISIN lauantai-aamuna. Hieman pieni stressinpoikanen kummitteli mielessä kun aamulla klo 6.30 auton mittari näytti jo 19 astetta lämmintä. Emme ole aikaisemmin olleet punkalaitumen leiripaikalla, joten ei ollu tiedossa kuinka kuumasta paikasta on kyse, pääseekö koiria uittamaan jne. Löysimme hyvin perille. Saimme onneksi ihan mahtavan paikan, johon parkkeerata auto, suuren puun varjossa. Eikun auton ovet auki ja häkki ulos.

Kuvassa Brandy pakattuna edellisenä iltana

Oikeastaan saman tien saapumisen jälkeen lähdin lämmittelemään Ruutia (ja itseä...), koska edessä oli agilitytreenit Tero Strömbergin vetämänä. Treenit olivat erittäin kuumalla hiekkakentällä. Hiki todellakin virtasi... Rata, jota harjoittelimme, tuntui rataantutustumisessa helpolta. Pitäisi aina muistaa, että jos rata tuntuu tutustuessa helpolta niin se ei todellakaan ole sitä... Alussa oli kohta, jossa normaalisti käyttäisin puolivalssia ja ohjaisin Ruutia kaukaa, ei tahtonut onnistua millään kunnes kouluttaja neuvoi viemään koiraa peruuttamalla lähellä esteitä. Tämä toimi todella hyvin. Ehkä keväinen haravointi on todella parantanut peruutustaitojani! :D

Tämän lisäksi huomasin, että saan aika tarkasti vielä ohjata Ruutin kepeille vasemmalta puolelta kun suoritamme rataa eli lisää varmuutta vaatii vielä treenien kautta. Keppien jälkeen oli suoraan hyppy ja noin 90 asteen kulmassa vienti pussiin. Toinen vaihtoehto oli pyöräyttää koira aidan toiselta puolelta koira pussiin. Tämä olikin todella vaikeaa meille, en itse oikein osannut ohjata ja Ruuti ei osaa vielä pieniä kulmia ja kaarteitä. Meidän syksyn projekti tuleekin olemaan kaarteiden pienentämisharkat kun kepit on saatu sujuviksi. Tero antoi todella hyviä neuvoja, muistutti minua pysymään ryhdikkäänä (sitä minä omillekin oppilaille aina toitotan!) ja neuvoi käsien käytössä. Ohjaan kuulemma aivan liikaa "isoilla käsillä". Olenhan minä aina tiennyt, että jos käsi on suorana/pitkänä niin koira irtoaa ja jos se on lähellä kehoa niin koira pysyy lähempänä, mutta en ole tähän mennessä osannut käyttää sitä avukseni. Nyt kun ohjasin Ruuti "pikkukäsillä" :D niin se pysyi todella upeasti lähellä minua (suorittaen silti esteen) ja tehden kauniit, pienet kaarteet! WAU! Miten voi noinkin lyhyt treenikerta saada noin paljon aikaan. Lisäksi harjoittelimme pakkovalssia kohtaan, johon olin tehnyt ekalla kerralla takanaleikkaukset. Valssit ei taaskaan onnistuneet kunnolla. Tosin sekä koira että ohjaaja alkoivat olla kuumuudessa nääntyneitä. En millään enää pystynyt keskittymään vaikka kuinka yritin. Kontakteille Ruuti muuten pysähtyi todella kauniisti. Muiden suorituksia yritin seurata hieman sivummalta vaarjosta, mutta mukavat springeri-ihmiset ja pään pehmentävä kuumuus haittasi keskittymistä. :)

Illalla sain (mahtavaa) yksityisopetusta Brandyn kanssa agilityssä. Teimme yksinkertaista suoraa, jossa oli neljä hyppyä ja putki. Lähetin koiraa palkka-alustalle. Tarkoituksena oli harjoitella erilaisia ohjauksia ja samalla koiran hallintaa kun se haluaa ohittaa minut ja mennä ottamaan palkan alustalta. Treeni oli oikein mainio kun sain paljon uusia ideoita ja ajatuksia. Treeni myös kehitti Brandyn sietokykyä siten, että sen täytyy oppia, että vaikka palkkakuppi on jossain olemassa niin sieltä ei tule palkkaa ennen kuin se on tehnyt pyydetyt asiat. sillä on nimittäin ollut hieman keskittymisvaikeuksia kun palkkakupista palkataan. Tällöin ollaan tehty tosi helppoja ja ihan lyhyitä harkkoja, koska ainostaan palkkakupin avulla se motivoituu tarpeeksi. Noin vartin treenit riitti meille kun taas oltiin jo nääntyneitä, mutta onnellisia.

Brandy treenitauolla

Seuraavana aamuna Simon ja Brandy kävivät treenaamassa keinua, keppejä ja rengasta. Silloin vasta tajusin, että Brandy on sinä viikonloppuna harkannut ihka ensimmäistä kertaa vierailla esteillä ja kentällä. Treenithän menivät oikein hienosti, eikä se edes välittänyt vieraista ihmisistä, esteistä ja kentästä. :) Ehkä siitä tosiaan vielä kisaradoille on. Mr. Simon pääsi ihka ekaa kertaa harkkaamaan keinua. Sehän vaan menee sen. Sen mielestä siinä ei ollut mitään ihmeellistä. On se aika hieno jätkä, mutta älkää kertoko äidille, että olin  kehunut ukkelia. Hiki virtasi taas ihan noroina 20 min harkkaamisen jälkeen vaikka aloitimme tosiaan aamulla klo 9.00. Voi elämä tätä kuumuutta!

 


 

Aamupäivällä kasvattimme Naava eli Brandyn pentu oli MH-testissä. Testi sujui oikeastaan niin kuin oltiin oletettukin. Naava oli koko testin ajan ihanan sosiaalinen, avoin, leikkisä ja rohkea. Koira palautui hyvin testiosuuksista ja sai hyvät arvostelut. Hienoa Naava ja onnittelut omistajalle Maijulle! :)

Loppupäivä menikin tokoillessa Korrien opastuksella. Pekka antoi hyvän vinkin minuklle ja Brandylle, että kannattaa tokokentälläkin ottaa aloitukset aina kuten oltaisiin menossa BH-kokeeseen, koska tämä opettaa koiran virittäytymään oikeaan mielentilaan, jolloin oikeassa kokeessa sen on todella innoissaan päästessään pitkään ja vaikeaan seuraamiskaavion, kun kerran sillä on seuraamisessa motivaatio-ongelmia. Riitta antoi hyvät vinkit takapalkan vahvistamisessa liikkeestä seisomisessa kun Brandy tahtoo hiipiä ja pysähtyä laiskasti. Yksinkertainen neuvo oli vahvistaa takapalkka varmaksi helpoilla harjoituksilla. Ruuti pääsi äitin kanssa opettelemaan pk-hyppyä (eli sen 1 m korkuinen, tosin vahingossa nyt taisi jäädä "vain" 90 senttiin). Äiti on pelännyt, kuinka raskas se hyppy on, mutta se olikin aika helppo Ruutille.

   

Kaiken tämän lisäksi saunottiin, koirat uivat, lenkkeilivät ja oleskelivat. Eli hauska ja ikimuistoinen leiri oli jälleen! :)

 

Kuvia tulee jälleen kun löydän kameran. :D