Mulla on ollut flunssaa jo viikon verran ja eiköhän se tänä sunnuntaina päättänyt nostaa kuumeenkin, mutta (tyhmän-)rohkeana lähdin Sipuraan hakuilemaan. Oli tosi kivaa pitkästä aikaa päästä kunnolla metsään ja vaikka osallistujia oli useita, niin treenit etenivät joutuisasti eteenpäin.

Brandylle halusin taas vahvistaa pistottamista, joten otin kaksi maalimiestä haamuina keskilinjan alusta kummallekin puolen. Alussa otimme ilmoittautumisen, mikä meni ihan hyvin. Brandya en saa vielä millään vietyä minkäänlaisessa hallinnassa (ei se sentään hulluna vedä tai huuda yms) eli se on pakko viedä hihnassa hakualueelle. Sillä on ihan hullu into päästä etsimään ukkoja, mikä on tietysti hieno juttu, mutta olisi se kiva saada siististi vietyä sinne. Ei tuolle maistu makkara eikä muukaan palkka kun ollaan menossa etsimään kadonneita. :) Turha yrittää saada minkäänlaista katsekontaktin tapaista. Ei mulla muu auta kun saada tottista ekaksi varmaksi muualla ja sitten pienissä osissa vaatia sitä siltä ennen etsimistä.

Pistotukset meni tosi kivasti tänään. Brandy oli oikein itsevarma ja irtosi vauhdikkaasti viitenkymppiin. Ilmaisu tuli myös heti maalimiehelle päästyä ja jaksoi oikein hyvin jatkaa sitä loppuun saakka. Toisella maalimiehellä sama juttu, mutta ilmaisu oli hieman takkuilevampaa. Sattumalta seuraavaksi tulevaa koira haukutettiin alueen reunoilla, joka selvästi sai pienen springerinpään sekaisin. B kuitenkin jatkoi ilmaisua, mutta ei niin varmasti kuin edellisellä oli tehnyt. Oma moka itselläkin oli, että käskytin maalimiehiä juttelemaan hiljaisella äänellä Brandylle, jos se ei meinaa haukkua. Nimittäin juuri edellisessä treenissä Satu oli neuvonut, ettei maanittelisi/pyytelisi koiraa ilmaisemaan, vaan koiran täytyy oppia itsevarmaksi ilmaisultaan. Muistetaanpa tämä ensi kerralla!

Huh, nyt on tullut hirmuinto taas treenata näitä pelastuspuolen juttuja kun on rykäissyt monet treenit tähän samaan viikonloppuun pitkästä aikaa. :D Onneksi flunssa ei vienyt voittoa vaan selvisin metsästä hengissä, mutta väsyneenä kotiin.