Olin edellisenä viikonloppuna Tampereella töissä ja viikonlopun vietossa rakkaan ystäväni Sarviksen kanssa ehdimme taas paljon keskustella kaikesta maan ja taivaan välillä, ehkä myös vähän koiran kouluttamisesta. :) Puheeksi tuli tämänkesäinen keppiprojektini Ruutin kanssa. Sarvis antoi huippuhyvät ohjeet lähteä lisää treenaamaan keppejä ja saamaan lisää itsevarmuutta niissä mulle ja koiralle. Tarkoituksen a on harjoitella puolikkaita keppejä siten, että itse on ihan passiivinen ja vain käskyttää koiran menemään kepeille, mutta jättäytyykin paikalleen ja joku toinen on palkkaamassa keppien päässä. Samaa tehdään kummaltakin puolelta lähettäen sekä keppien lopusta kutsuen koira luokse. Harjoitusta vaikeutetaan lisäämällä aitoja eri kulmista.

Aloitimme Ruutin kanssa siten, että olimme keppien oikella puolella. Huomasin heti, että en voi vaatia Ruutia suorittamaan keppejä kokonaan itsenäisesti, koska sitä ei olla koskaan harjoiteltu. Teimme niin, että jättäydyin joka kerta hieman taaemmas ja tämä sujui tosi hyvin. Otimme samaa vasemmalta puolelta. Lisäksi otimme tätä yhden aidan takaa, joka oli keppien kanssa samassa suorassa linjassa saadaksemme koiraan lisää vauhtia. Harjoitus sujui hienosti, Ruuti teki keppejä iloisesti kunhan en alkanut liian nopeasti vaikeuttaa harjoitusta.

Viimeikseksi harkattiin keinulle ja renkaalle lähettämistä kun koiralla on kova vauhti. Ruulla varsinkin on tapana juosta täysillä keinulle ja rämähtää sieltä alas kun ei malta totella odottamiskäskyä. Sitten sillä on ihan pöljä ilme. Ilmeisesti se on kivaa tulla kovaa alas. Hölmö holsku.