Olin järjestämässä springeriyhditykselle rauniopäivää, jossa koirakot pääsevät tutustumaan rauniokoulutukseen. Olemme suunnitelleet usean kerran, että olisi mukavaa järjestää tällainen päivä springereille, koska niillä on todella paljon hvyiä ominaisuuksia toimia pelastuskoirana. Tutustuimme pienryhmissä raunioilla oleviin piiloihin ja sen jälkeen teimme jokaiselle pienet etsintäharjoitukset. Välissä tietysti kahviteltiin. :) Oli todella ilahduttavaa kun mielipiteeni springerin hyvistä ominaisuuksista vahvistuivat kun kaikki koirat menivät rohkeasti pimeisiin putkistoihin maan alle! Tidän useita koiria, jotka pelkäävä noita putkia eivätkä millään uskalla mennä niihin. 

Omat koirani pääsivät myös harkkaamaan. Brenda pääsi esimerkkikoiraksi näyttämään haukkuilmaisua. "Kasalla" oli yksi maalimies piilossa. Brenda sai nopeasti hajun ja lähti suoraviivaisesti etenemään hajun lähdettä kohti. Maalimies oli putkessa, jonka edessä oli lava eli ei ollut täysin umppari, mutta koira ei päässyt ihan ukolle asti. Tästä johtuen haukku oli katkonaista, mutta en jaksa siitä välittää kun kerran oli mummokoira kyseessä.

Brandyllä oli kaksi maalimiestä myös valmiina enkä tiennyt niiden sijaintia. Lähdettiin suurinpiirtein keskeltä kasaa kulkemaan eteenpäin. Brandy etsi reippaasti ja nopeasti se sai hajun meistä katsottuna oikealta. Päämäärätietoisesti se eteni kohti ukkoa, joka oli maanalaisen putken suuaukolla. Brandy aloitti ilmaisemaan nopeasti ja hienoa varmaa haukkua. Menin nopeasti paikan päälle, jotta koira saisi hyvästä sarjasta palkan. Seuraava ukko oli raunioiden toisella puolella umpipiilossa pystyputkessa, joka on pystyssä. Kun lähestyimme sitä, Bransy sai hajun melko hyvin. Se hienosti risteili ja tarkensi, mistä se tulee. Kasan päällä, joka oli vasemmalla piilon etupuolella, Brandy ilmaisi. Koiran eleistä ymmärsin heti, ettei ukko ole siinä, mutta haju tuntuu todella vahvana juuri siinä kohdassa. Apuohjaaja vinkkasikin minulle tällöin, missä ukko on, jotta osaan auttaa koiraa tarkentamaan. Kehuin Brandya, mutta kehoitin sitä jatkamaan etsimistä. Lähdin kulkemaan piiloa kohti ja pyörimme sen ympärillä. Haju ilmeisesti painui vahvana siihen paikkaan, jossa B oli aiemmin ilmaissut, jonka takia sillä oli suuri hinku palata samaan paikkaan. Lopulta lähetin suoraan koiran putken luo, jolloin se tajusi, että tuollahan se on ja ihan oarin haukun jälkeen annoin maalimiehen palkata koiran. Harjoitus oli selvästi haastava, muttei liian vaikea. Koira jaksoi koko ajan työskennellä eikä turhautunut tai paineistunut, josta olen todella tyytyväinen. Tällaisia ongelmanratkaisutehtäviä täytyisi tehdä selvästi useammin. Brandy ei osaa vielä kauhean hyvin tarkentaa.