Kivaa kun pääsi taas pitkästä aikaa treenaamaan. Nyt on jääneet harkat tosi vähälle, ihan kaikista en ole edes muistanut kirjoitella tänne, mikä harmittaa. Olen ollut töissä ihan hirvittävän paljon, treenaaminen kärsii... No, ehkä elämä palaa jossain vaiheessa taas normaaliuomiinsa ja asioiden oikea tärkeysjärjestys muuttuu. Kumpi olikaan tärkeämpää, työ vai treenaaminen... ;)

Ihanaa kuitenkin on se, että Ruuti on ollut tosi tarmokas ja innokas treenaamaan joka kerta. Hieman oon onneksi päässyt tekemään keppejä ja kontakteja. Koko ajan täytyy kehittyä. :)

Harmikseni Helenan koulutus oli tänään peruttu, mutta meillä olikin hänen sijastaan kouluttamassa Tiia Vitikainen. Ohessa esittely hänestä, en jaksa enempää selostaa. Tiia oli hyvin jämäkkä, tarkka ja tiukka treenauttaja. Juuri mun makuun. ;) Ensimmäisenä hän kertoi meidän seuralaisten surkeasta osaamisesta. Itselle nousi tietty heti karvat pystyyn, mutta Tiialla oli todella paljon samankaltaisia ajatuksia koirankouluttamisesta kuin minullakin.

Ensimmäisenä tutustuttiin rataan, ja huolella! Tiia opetti ja esitteli meille eri ohjaustekniikoiden tyypit hyvin tarkasti. Jäi kerrankin hyvin mieleen kun joku kunnolla näyttää eikä aina vaan sanota, että tee nyt se niistpersjättö ja sitten mä ainakin oon ihan pihalla, mitä se kouluttaja tarkoittaa. Tiia ohjeisti hyvin ja vaikka ohjaukset olikin musta vaikeita ja rata oli haastava niin selkeästi jäi jotain mieleen ja treeni oli tosi ajatuksia herättävä. Tiia mm. kertoi, että koiranohjaajat ohjaavat putkia putken muodon mukaan, kun koira pitäisi ohjata putken suulle. Tämä oli tosi herättävä ajatus, tajusin itsekin tekeväni paljoTiia n tätä samaa. Niinhän sen pitää ollakin, en minä sitä estettä ohjaa vaan koiraa sinne esteelle.

Alun pakkovalssi-jaakotus sujui yllättävän hyvin ja Tiia kehuikin sitä hyväksi. Saksalaista jouduttiin hinkkaamaan jonkin aikaa kunnes tajusin, missä teen virheen. Livun liikaa esteeltä pois päin, kun pitäisi liikkua esteen myötäisesti. Se onnistui lopulta ihan hienosti. Mun puolivalsseja Tiia kehui tosi hyviksi, vaikka itse se niitä ohjauksia suurinpiirtein inhoaa. Kontakteista Tiia sanoi, että ovat ok, mutta täysin kesken. Olen aivan samaa mieltä. Koira tarvitsee lisää treeniä ehdottomasti sivuttaisirtoamisissa ja ratatilanteissa. Muutenhan se hanskaa ne tosi hienosti. Oltiin tästä ihan samaa mieltä Tiian kanssa. Nyt pitäisi vaan treenata ihan hulluna.

Keppejäkin pitäisi treenata. Nyt ollaan harkattu eteenpäin ohjaajan irtoamista ja sitten pitäisi sitä sivuttaissuuntaista myös. Kaikki ajallaan. :) Tiia kuitenkin kehui meidän menoa ja sanoi, että suurimmaksi osaksi se näytti ihan agilityltä. :D Hahaa! Otan tuon kohteliaisuutena kun kerta se oli suurinpiirtein kaikki muut haukkunu ihan paskoiksi. Harmi juttu muille. Rata oli tosi vaikea ja treenit hirmu haastavat. Itse kuitenkin nautin, vaikka harmittikin jonkin verran kun viimeisessä ryhmässä ollessani koiran kanssa treenaamiseen jäi tosi vähän aikaa. Varsinkin kun käytiin rataa läpi yli tunnin verran. Itse mieluiten treenan tietty koiran kanssa, mutta ymmärrän idean, kun tutustutaan huolella rataan. Tuntuu ihan siltä, että Tiian kanssa olisi voinut olla vaikka koko viikonlopun ajan treenaamassa, asiaa ja kysyttävää olisi varmasti riittänyt. Olen silti tosi onnellinen kun pääsee treenaamaan Helenan kanssa. Se tuntee mut ja mun koiran ja tietää, mikä meille kaikista parhaiten sopii. :)