Vainoharhaisuuteni vain kasvoi, Ruuti oli mielestäni aamulla jäykkä. En ottanut sitä kisoihin mukaan ja harmitti ihan hirveästi. No, äitillä oli jalka kipeä, joten hän ei pystynyt kunnolla juoksemaan. Menin sitten Sissin kanssa maksi 2 -luokassa. Odotukset olivat kovat (minulla), koska eiliset treenit Sissin kanssa menivät tosi hyvin...

Kisapaikka oli kamala. Järjestelyt tökkivät minusta aika pahasti. Lähtöalue tai oikeastaan sen puuttuminen vaivasi minua ainakin ihan hirveästi. Kun odotti omaa vuoroaan päästäkseen radalle KÄYTÄVÄLLÄ, ihmiset kävelivät ohi koirineen. Tunnetusti monet agilityihmisistä ovat täysin välinpitämättömiä siitä, miten ne koiriaan yleisellä paikalla pitävät. Räyhäävät ja vetävät (+myös hiljaiset koirat) menevät monta metriä omistajiaan edellä toisten tavaroiden, häkkien ja koirien luo. Tällainen on minusta mielettömän raivostuttavaa, koska omat koirat hermostuvat ihan hirveästi jos joku vieras koira tunkee kuononsa meidän trarvaroihin, häkkiin tai oman koiran perseeseen. Pahimmassa tapauksessa vieras koira saa hampaasta jos on niin röyhkeä, että iholle tulee. Ja silloin se on sen vieraan koiran omistajan vika, jos päästää koiransa sinne mun koiran iholle. Itse olen aina tosi tarkkana (tosin aina kaikille vahinkoja sattuu) etteivät omat koirat pääse sikailemaan yleisillä paikoilla, kuten kisoissa tms. Jokaiselle pitäisi antaa kisarauha!

Oli todella raivostuttavaa kun yrität keskittyä omaan suoritukseesi ja odotat vuoroasi ja jokapuolelta tulee näitä röyhkeitä, itsekkäitä ja välinpitämättömiä koirakoita omaa koiraa kohti. Sissi on vielä kauhean kiltti, ei rupea rähisemään ennen kuin sitä on tarpeeksi provosoitu. Harmitti ihan hirveästi koiran vuoksi kun se ei saa keskittymisrauhaa vaan se koko ajan hakee minusta (joka olen sille suh vieras ohjaaja agilityssa) tukea ja turvaa vaikeassa tilanteessa kun se yrittää kaikin voimin hillitä itsensä ettei vedä niitä idiootteja koiria turpaan. Voi että olen niin raivona!

Harmitti nuo kisajärjestelyt kun lähtöalueella ei ollut rauhaa keskittyä. Harmitti nuo typerät koiranomistahat. Harmitti kun oma suoritus meni näiden kaikkien useiden sattumien summana pilalle. Sissi ei ollut yhtään kuulolla, sitä jännitti radalla. Tokalla radalla se selvästi rentoutui, kuunteli ohjauksia ja jopa revitteli esteiden välillä. Siitä olen oikein iloine. Päivän saldona tuli kaksi hylättyä rataa. Minua ei ne niinkään harmita vaan tuo muiden yleinen välinpitämättömyys.

En ymmärrä, miksi agilityihmiset ovat niin välinpitämättämiä vai tietämättömiä vai todella osaamattomia koiranohjaajia? Voiko tällainen kulttuuri johtua jopa siitä, että ihmiset eivät ymmärrä ja osaa käsitellä koiria ja tiedä, kuinka isoissa koiratapahtumissa kuuluu toimia? MISSÄÄN muussa lajissa ei ole tällaista kulttuuria. Jokainen huolehtii oman koiransa, että se käyttäytyy kunnolla, ei vedä, hauku, räyhää, mene toisten koirien luo. Minä olen harrastanut niin tokoa, koiratanssia, pelastuskoiratoimintaa, pk-toimintaa jne. Missään muualla ei näe tällaista.

Nyt oli aivan pakko avautua. En syytä muita huonosti menneistä kisoista. Se johtuu täysin mun ja Sissin harjoituksen puutteesta. Ei voi mennä hyvin kun yhteistyö ei ole kunnossa. Silti harmitti hirmu paljon tuo kuvaamani toiminta kisapaikalla. Olen puhunut ja nyt aion rauhoittua.