Vuorelan Lotta oli siis tänäänkin VAU:lla kouluttamassa. Rata tuntui hirvittävän vaikealta, onneksi olin seuraamassa treenejä ennen oman ryhmäni alkamista, jolloin opin radan kunnolla ja näki yleisimmät virheet, mitä siellä voi tehdä.

No, alkuhan meni heti ihan säätämiseksi. Meidän vuoroon mennessä kukaan koira ei ollut hakenut putkeen 13/20 kun piti mennä hypylle 3, mutta Ruutihan haki sinne koko ajan. Sai taistella siinä hetken aikaan, että koira lähtee takaakiertoon eikä putkeen. Olin tavoitteeksi, että ehdin tekemään valssin muurin jälkeen, jotta saan koiran vietyä pakkovalssilla esteelle 9 ja sitten kepeille. Tuo kohta oli kaikkien mielestä todella vaikea ja sitä oli haastavaa saada hyvin onnistumaan. Tarkoituksena oli heittää koira hypylle viisi, vetää mukana putkeen ja edetä koko ajan itse reippaasti, jotta ehtii aloittamaan valssin ennen muuria. Ruuti irtosi kivasti hypylle 5, mutta omasta ohjaamisen väärästä ajoituksesta haki puomille. Ja myös sen takia, että puomi on I-H-A-N-A! Vein joka kerta huolellisesti puomin loppuun asti ilman palkkaa, jottei olisi niin suuri hinku sinne. Tietysti Ruutilla on vauhtia ja hirveästi myös röyhkeyttä, muutaman kerran jopa hyppäsi keskeltä ylösmenoa puomille. Viimeisellä kerralla kun teki tämän, koira horjahti ja tippui oikealle kyljelleen maahan. Säikähdin hirveästi kun koira vinkaisi pahan kuuloisesti. Tajusin heti, ettei saa paapoa, palkkasin koiran ja kehuin heti kun nousi jaloilleen. Ruuti näytti ontuvan toista takajalkaansa. Kävelytin ja juoksutin sitä jonkin aikaa ja heitin loimen päälle. En uskaltanut enää jatkaa sen kanssa jos sattuikin jotain pahasti... Koira auto lepäämään ja odottamaan myöhempää kävelyä. Harmitti ihan hirveästi, vika on tietysti ohjaajassa, vaikka koiralla myös on röyhkeyttä jättää kuuntelematta. Toivottavasti ei sattunut mitään pahempaa, olen todella huolissani. 

Onneksi sattumalta mulla oli Simon mukana autossa liikutettuna niin, että sillä oli lihakset lämpimänä, joten se pääsi sitten radalle Ruutin sijasta. Eihän se ole tietysti sama asia harkata sen kuin Ruutin kanssa, mutta pääsinpä tekemään harjoituksen loppuun asti. Simon on plajon kuuliaisempi, se tekee reilusti sen mitä pyydetään eikä hönöile omiaan niin kuin Ruutilla on tapana. Päästiin harjoittelemaan sitä vaikeaa valssausta esteiden 7 ja 8 väliin. Simonilla oli suoralla todella hurja vauhti, enkä tahtonut ehtiä mukaan millään. Rohkealla ohjaamisella sain sen lopulta onnistumaan, mistä olin erittäin tyytyväinen. Kepeille ja putkiin ukko haki tosi reippaasti ja kaikki ohjaukset teki ihan hienosti. Vauhti vaan heti hiipuu kun ei pääse juoksemaan suoraan. Sen kanssa täytyy harjoitella sitä, että myös tiukoissa käännöksissä mennään niin lujaa kuin pystyy. Vaikea kohta muurilta 23 putkeen 24 onnistui yllättävän hyvin Lotan neuvomalla heitolla. Koira ei edes ajatellut puomille menoa. :)