Nyt se Ruuti sitten on paljon paremman tuntuinen niin uskalsin ottaa sen mukaan Oreniuksen Annan treeneihin mukaan. Olipas mukava rata, pääsi juoksemaan ja rytmittämään ohjauksia. Kerrankin hallilla oli rata, jota oli kunnolla tilaa tehdä! :)

Kerrankin kun olin ajatellut, että nyt kun olen treenannut paljon niisto-persjättöjä niin pääsen niitä käyttämään radalla parissakin kohtaa kun Orenikset niitä tunkee aina joka paikkaan. No, väärässä olin. Alkuun kakkoselle tein niisto-persjätön ja keppejä ennen olevalle hypylle. Anna vaihtoi alun ohjauksen mulla pakkovalssi-valssiin ja sen toisen takaakiertoon! :D Kerrankin kun kuvittelin löytäneeni niisto-persjättökohdat niin pitääkin tehdä mun helpot lemppariohjaukset. :D No, Ruuti meni ihan ok ekalla kerralla, mutta huomattavasti paljon paremmin jo toisella kerralla.

Vähän tärähtänyt kuva, mutta jotain saa selvää.

Olin tosi itsevarmalla tuulella, ohjauksessa oli dravia ja tekemisen makua. Fiilis treeneissä oli aivan loistava ja koirakin kulki erinomaisesti. Oli ihan mieletöntä tehdä rataa kun koiran kanssa pelasimme niin hyvin yhteen. Olin ajoissa suurimman osan aikaa ennakoivissa ohjauksissa, uskalsin luottaa koiraan ja lähettää sitä suorittamaan esteitä itsenäisesti. Ruuti jopa kokosi itsensä tosi hyvin kun jarrutin sitä esteellä 19. Pussista kepeille meno oli hieman hankala. Anna neuvoi menemään kepeille "törkkäämään" koira oikeaan väliin. En ole Ruutin kanssa koskaan käynyt merkkaamassa kepeillä. Sen takia sillä tuli jonkin verran pujotteluvirheitä kun se ihmetteli, miksi mä tuun siihen kepeille säätämään. Pitäisi tätäkin harjoitella. Ehkä. Mun mielestä koira hakee kepit mistä tahansa ilman mitään törkkaisyjä. No, täytyy miettiä...